Tutustu
Kaikki vaaliteemat

Turvallinen Suomi.

Vahva puolustus ja horjumaton maanpuolustustahto turvaavat jokaisen suomalaisen elämää ja vapautta.

Haasteita

Suomen ja kaikkien suomalaisten turvallisuutta vaarantavat sisäiset ja ulkoiset uhat ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi. Seuraavan eduskunnan tärkein ja kiireellisin tehtävä on vahvistaa Suomen kansallista turvallisuutta ja siten turvata kaikkien suomalaisten mahdollisuus hyvään, turvalliseen elämään.

Venäjä ja sen viidettä vuotta jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa on tuonut sodan uhan lähemmäksi kuin vuosikymmeniin, eikä Suomikaan ole säästynyt Venäjän suorilta ja vaivoin peitellyiltä uhkailuilta. Venäjä ei pyri rauhaan Ukrainan tai Euroopan kanssa, vaan pyrkii laajentamaan etupiiriään ja hajottamaan Natoa. Sodan laajeneminen muualle Eurooppaan tai Suomeen on todellinen uhka, joka käy sitä todennäköisemmäksi mitä heikompana Putin länsimaita pitää.

Samaan aikaan kyberhyökkäykset, sabotaasit, ydinaseuhkailu ja kauppasuhteilla kiristäminen ovat arkipäiväistyneet. Ympäri Eurooppaa tehdyt hyökkäykset ruokakauppoja, pankkijärjestelmiä, sähköverkkoja ja muuta kriittistä infrastruktuuria kohtaan ovat konkreettisesti osoittaneet, ettei pelkkä sotilaallinen varautuminen riitä torjumaan suomalaisiin kohdistuvia ulkoisia uhkia.

Suomessa on väestöön suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin missään muussa EU-maassa, eivätkä poliisin resurssit riitä aina edes vakavien rikosten tutkintaan. Lievemmät rikokset jätetään usein tutkimatta kokonaan. Silloinkin kun rikokset etenevät oikeuteen saakka, ovat oikeusprosessit uhrien kannalta epäinhimillisen pitkiä ja tuomiot usein lieviä. Kun rikosten uhrit eivät koe saavansa turvaa tai oikeutta, luotto oikeusvaltioon rapautuu. Väkivaltarikosten ja seksuaalirikosten määrä on kasvanut hälyttävästi, eikä kehitystä ole onnistuttu edes hidastamaan. Rikollisuus lisää rikollisuutta, joten toimettomuudella kehityksen suuntaa ei käännettä. Kasvavaa turvattomuutta käyttävät hyväkseen myös ääriliikkeet, kyberrikolliset, katujengit ja muu järjestäytynyt rikollisuus sekä niiden takana usein hääräävät vihamieliset valtiot.

Ratkaisuja

Suomen on panostettava maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen lähivuosina merkittävästi nykyistä enemmän.

Väkivaltarikosten kasvu on pysäytettävä ja oikeuslaitos on saatava toimimaan nopeammin. Tietoverkkorikosten torjuntaa on tehostettava. Kriittisen infrastruktuurin suojaa ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä on parannettava väestön elinolojen turvaamiseksi. Puolustuskykyä on vahvistettava sodan välttämiseksi.

Puolustusvoimien, poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten määrärahoja on nostettava ja henkilöstömäärää lisättävä tuntuvasti. Poliisi tarvitsee lisää henkilöstöä rikosten tehokkaaseen torjuntaan tai tutkintaan. Suojelupoliisi tarvitsee lisää henkilöstöä ääriliikkeiden, vakoilun, sabotaasien ja muun vihamielisen vaikuttamisen torjuntaan. Puolustusvoimat tarvitsee lisää henkilöstöä sotilaallisen valmiuden tehostamiseen, kertausharjoitusten lisäämiseen ja Nato-jäsenyyden myötä lisääntyneiden tehtävien hoitoon.

Maanpuolustuksen vahvistaminen edellyttää paitsi kiireellisiä materiaalihankintoja ja uusien suorituskykyjen kehittämistä, myös kertausharjoituksien ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen lisäämistä. Samalla Suomen on lähetettävä lisää upseereita, aliupseereita, siviiliasiantuntijoita ja reserviläisiä kansainvälisiin tehtäviin Naton esikuntiin ja operaatioihin. Täysimääräinen osallistuminen Naton toimintaan lisää Suomen turvallisuutta, mutta se ei onnistu entisellä henkilömäärällä. Osaavaa henkilöstöä ei saa polttaa loppuun tai ajaa vaihtamaan alaa.

Suomen kriisinkestävyyttä on vahvistettava laajentamalla asevelvollisuus koko ikäluokkaan ja korvaamalla nykymuotoinen siviilipalvelus kokonaisturvallisuuden kriisiajan tehtäviin kouluttavalla kansalaispalveluksella. Sen tulee tuottaa siviiliviranomaisille kriisiajan reserviä muun muassa palo- ja pelastustoimen, väestönsuojelun, ensihoidon, kyberpuolustuksen, huoltovarmuuden ja ympäristönsuojelun tehtäviin. Siviiliyhteiskunnan varautumista laajoihin ja pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin ja kykyä niistä palautumiseen on parannettava kaikilla hallinnonaloilla yhteistyössä huoltovarmuuskriittisten yritysten ja muun yksityisen sektorin kanssa.

Turvallisen ja toimivan yhteiskunnan kivijalka on kansalaisten luottamus toisiinsa. Suomessa se perustuu jaettuihin arvoihin oikeudenmukaisuudesta, vapaudesta, tasa-arvosta, rehellisyydestä ja kaikille suomalaisille yhteisistä ja loukkaamattomista perusoikeuksista. Luottamus ja yhteiset arvot ovat myös vahvan maanpuolustustahdon perusta. Tuota luottamusta meidän on vaalittava pitämällä kiinni yhteiskunnasta, jossa kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus hyvään ja turvalliseen elämään. Maa, joka pitää huolta kansalaistensa turvallisuudesta ja hyvinvoinnista on maa, jota sen kansalaiset haluavat myös puolustaa. Suomalaisten vahva maanpuolustustahto on Suomen paras turvatakuu.

TAVOITTEET

  1. 1Puolustuskykyä vahvistetaan lisäämällä kertausharjoituksia, nopeuttamalla kriittisiä puolustusmateriaalihankintoja ja laajentamalla asevelvollisuus koko ikäluokkaan. Puolustusmenoja nostetaan nopeutetusti.
  2. 2Poliisien määrää kasvatetaan vähintään EU-keskiarvon tasolle, jotta väkivaltarikollisuuden ja turvattomuuden kasvu saadaan taitettua. Oikeuslaitoksen resursseja kasvatetaan, jotta oikeuskäsittelyt nopeutuvat.
  3. 3Nykymuotoinen siviilipalvelus korvataan siviiliviranomaisille kriisiajan reserviä tuottavalla kansalaispalveluksella.

Tule mukaan!

Hyvä kampanja tehdään yhdessä.

Liity tiimiin tekemään yhdessä voittavaa kampanjaa tai lahjoita kampanjatyön tueksi. Äänestää voit vain Helsingissä, mutta kampanjaa voit tukea mistä vain.

Tue kampanjaa