Tutustu
Kaikki vaaliteemat

Vahva ja vauras Suomi.

Hyvinvointi kasvaa suomalaisella osaamisella, työllä ja yrittämisellä.

Haasteita

Suomi on jäänyt taloudellisessa hyvinvoinnissa jälkeen muiden Pohjoismaiden kehityksestä. Niin ei tarvitsisi olla. Suomessa on maailmanluokan osaamista ja yritteliäisyyttä, Suomella on erinomainen maine demokraattisena ja vakaana oikeusvaltiona, ja Suomi on teknologian ja varautumisen suurvaltana sekä tuoreena Nato-liittolaisena kiinnostava investointikohde myös ulkomaisille yrityksille.

Osin Suomen viime vuosien taantumaa voi selittää Venäjän kaupan ja turismin katkeamisella (kuinka monta kertaa astumme samaan miinaan?), mutta osa siitä on seurausta Suomen omista poliittisista valinnoista. Kenellekään ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä, että julkisten menojen rajut leikkaukset ja kansalaisten ostovoiman heikentäminen keskellä taantumaa pahentavat ja pitkittävät lamaa. Eivätkä leikkaukset ole edes tuoneet luvattua helpotusta julkisen talouden velkasuhteeseen, päinvastoin. Viime vuosien myötäsyklinen talouspolitiikka on ollut poikkeuksellisen epäonnistunutta jopa Suomen taloushistorian moniin aiempiin tunarointeihin verrattuna.

Suomessa on vuosien ja vuosikymmenten aikana luotu niin työttömille, opiskelijoille kuin yrittäjillekin mielikuvituksellisen päättömiä taloudellisia kannustinloukkuja, jotka rankaisevat niin työnteosta kuin yrittämisestä. Työttömiltä perutaan tuet, jos kehtaavat tehdä töitä, opiskella saati perustaa yrityksen. Uusilta yrittäjiltä vaaditaan mielivaltaisia veroja ja maksuja ennen kuin yritys on tuottanut euroakaan tulosta. Menestyville yrittäjille on verotuksella luotu kannustimia mieluummin nostaa tuotot pois yrityksestä tai keinotekoisesti kasvattaa tuottamatonta tasetta kuin investoida yrityksen kasvuun. Tämä koskee erityisesti listaamattomia yrityksiä, joille luotu monimutkainen osinkoverohuojennus rankaisee yrittäjiä kasvuhakuisista investoinneista. Viime vuosina näitä kannustinloukkuja on ainoastaan viritetty lisää.

Kansainvälisesti Suomi on käyttäytynyt talous- ja kauppapolitiikassa kuin suuryritysten siirtomaa. Kaivoslakimme on kansallinen häpeäpaalu, jolla nöyryytämme itseämme myymällä korvaamattoman kansallisomaisuutemme - ainutkertaisen luontomme ja sen luonnonvarat - pilkkahintaan kansainvälisille kaivosyhtiöille. Sama kansallinen itsensä nöyryyttäminen oli toistumassa datakeskusyhtiöiden kanssa, kunnes niiden laittomat metsähakkuut nostivat asiasta julkisen kohun.

Suomen tulee puolustaa suomalaisten etua vahvemmin myös kansainvälisesti. Sinisilmäinen vapaakauppa Venäjän ja Kiinan kaltaisten autoritääristen maiden kanssa on johtanut ainoastaan tuotannon ja osaamisen siirtymiseen työntekijöistä, ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta piittaamattomiin maihin, jotka käyttävät halpatuotantoaan häikäilemättömästi kilpailuetuna suomalaisia ja eurooppalaisia yrityksiä vastaan. Hyväuskoisella kauppapolitiikalla on luotu myös kansallista turvallisuutta vaarantavia riippuvuussuhteita, joita Venäjä ja Kiina eivät arkaile käyttää poliittisina ja taloudellisina aseina.

Ratkaisuja

Verotuksen, sosiaaliturvan ja lainsäädännön on kannustettava työntekoon ja yrittämiseen, ei rankaista siitä. Työntekoa, yrittämistä ja opiskelua estävät kannustinloukut pitää räjäyttää. Työnteon tai yrittämisen ei pitäisi johtaa tukien menetykseen tai ylimääräisiin maksuihin, vaan sosiaaliturvan ja verotuksen tulisi olla yrittämiseen kannustavaa.

Yrittäjät tulee joko saada yhdenvertaisen sosiaaliturvan piiriin tai antaa yrittäjien itse valita, miten he haluavat taloudellisen turvaverkkonsa ja eläkkeensä järjestää. Viranomaisten määrittämiin mielikuvitustuloihin perustuvat yrittäjien maksut ja verot tulee lakkauttaa. Yrittäjiä tulee verottaa vain todellisten ja toteutuneiden tulojen mukaan, aivan kuten kaikkia muitakin suomalaisia.

Harkitut veronkorotukset ovat valtiontalouden korjaamiseen paljon parempi lääke kuin taloutta keskellä taantumaa vain entisestään kurjistavat leikkaukset. Samaan aikaan yrittämistä, työllistämistä, sijoittamista ja ostovoimaa on kuitenkin syytä tukea kohdennetuilla veronalennuksilla. Tavallisille suomalaisille duunareille ja yrittäjille pitää antaa mahdollisuus vaurastumiseen ja elintasonsa kohentamiseen omalla työllään.

Tärkeimpänä veronalennuksena on arvonlisäveron laskeminen kotimaisen kysynnän lisäämiseksi. Suomen yleinen arvonlisäverokanta 25,5% on EU-maiden toiseksi korkein. Esimerkiksi Belgiassa luku on 21%, Ranskassa 20% ja Saksassa vain 19%. Suomen poikkeuksellisen korkea alv haittaa kotimaista kysyntää ja yrittämistä ja vähentää viime kädessä kotimaisten työpaikkojen määrää. Tasaverona se sattuu kaikkein voimakkaimmin juuri kaikkein pienituloisimpiin.

Elintarvikkeiden, ravintoloiden, lääkkeiden, hygieniatuotteiden, liikunta- ja majoituspalveluiden sekä kirjojen ja lehtien arvonlisävero on joko poistettava tai madallettava tuntuvasti. Sillä olisi suora välitön vaikutus pieni- ja keskituloisten ostovoimaan, mikä puolestaan lisäisi kotimaisten yritysten myyntiä ja kannattavuutta.

Myös pieniä pääomatuloja tulisi verottaa nykyistä kevyemmin, jotta säästäminen ja sijoittaminen olisi myös pieni- ja keskituloisille kannustavampaa. Nykyisellä verotuksella miljoonien pääomatuloja verotetaan kevyemmin kuin tavallisen työssäkäyvän suomalaisten pieniä osinkotuloja tai eläkesäästöjä.

Veronalennusten vastapainoksi yhteisöveron kevennys tulee perua ja sokerin, tupakan, alkoholin ja päästöjen haittaveroja korottaa. Haitallisia ja turhia yritystukia tulee karsia. Suorat yritystuet tulee kohdistaa vain Suomelle strategisesti tärkeisiin hankkeisiin ja muuttaa lähtökohtaisesti vastikkeellisiksi. Suomen ei tule verovaroin tukea tappiollisia yrityksiä tai aloja, ellei niillä ole olennaista merkitystä kokonaisturvallisuudelle, huoltovarmuudelle tai muille elintärkeille kansallisille eduille. Muutoin yritysten investointeja ja tuotekehitystä tulee tukea ensisijaisesti verotuksen ja tarvittaessa julkisen omistuksen tai lainoituksen kautta.

Suomen tulee vaikuttaa myös Euroopan unionissa siihen, että haitallisia ja tarpeettomia yritystukia karsitaan koko unionin tasolla. Esimerkiksi lentopolttoaineiden ja lentolippujen verottomuudesta tulee luopua. Suomen tulee aggressiivisesti ajaa EU:ssa myös turhan ideologisen sääntelyn purkamista esimerkiksi uusien ydinvoimaloiden rakentamisen ja puolustusteollisuuden investointien tieltä.

TAVOITTEET

  1. 1Arvonlisäverotusta ja pienten pääomatulojen verotusta kevennetään tuntuvasti.
  2. 2Suoria yritystukia karsitaan ja kohdistetaan Suomelle strategisesti tärkeisiin investointeihin. Yritysten ja yrittäjien verotusta muutetaan investointeihin kannustavaksi.
  3. 3Työnteosta ja yrittämisestä rankaisevat kannustinloukut puretaan. Yrittämistä helpotetaan keventämällä yrittäjien byrokratiaa ja poistamalla veroluonteiset maksut, jotka eivät perustu todellisiin tuloihin.

Tule mukaan!

Hyvä kampanja tehdään yhdessä.

Liity tiimiin tekemään yhdessä voittavaa kampanjaa tai lahjoita kampanjatyön tueksi. Äänestää voit vain Helsingissä, mutta kampanjaa voit tukea mistä vain.

Tue kampanjaa